Mukana oli nuorkauppakamarilaisia useammasta pk-seudun kamarista ja olipa joukossa jäseniä myös kauempaa A-alueelta. Virpin johdolla kävimme keskustelua siitä, mistä elementeistä hyvä johtajuus rakentuu. Jos et päässyt mukaan tilaisuuteen, ei hätää; Sanna Repo Azetsilta kirjoitti loistavan yhteenvedon Virpin esityksestä ja sen rinnalla käydyistä keskusteluista:
Viime aikoina on uutisoitu suuresta vaihtuvuudesta ja työntekijöiden heikosta sitoutuneisuudesta työnantajiin. Paikkaa vaihdetaan helpommin kuin ennen ja työn merkitys on kadoksissa. Varsinkaan aikoina, jolloin työelämä on epävarmaa ja hähmäistä, työntekijöitä ei pitäisi jättää yksin ratkomaan ongelmia – ratkaisua tulee hakea hyvästä johtamisesta. Ismit tulevat ja menevät, mutta hyvälle johtamiselle on aina kysyntää.
Vielä 30 vuotta sitten keskityttiin enemmän tulos- ja tavoitejohtamiseen. Nykyään rinnalle on tullut paljon muitakin teesejä muun muassa – valmentava johtajuus, itseohjautuvuus, yhdessäohjautuvuus. Moni hakee viisautta muun muassa kirjallisuudesta, johtamisen “guruista” tai LinkedInin feedistä. Pahimmillaan kuitenkin eri johtajuuden teeseillä voi vain saada oman pään pyörälle.
Suunnan näyttäminen herätti ajatuksia selkeän viestinnän merkityksestä sekä organisaation strategian ymmärrettävyydestä.
Mitkä teemat kestävät aikaa? Jos johtajuutta tarkastelee johtamisen tehtävien kautta - eli mitä johtamisen avulla pitää saada aikaan - näkee helpommin ismien taakse. Suunnan näyttäminen (direction), toiminnan koordinointi (alignment) ja sitouttaminen (commitment) ovat funktioita, jotka Virpin mukaan eivät vanhene ajan myötä. Niistä löytyy johtajuuden ydin.
Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken keskustelua teemojen äärellä. Suunnan näyttäminen herätti ajatuksia selkeän viestinnän merkityksestä sekä organisaation strategian ymmärrettävyydestä. Abstrakteissa yläkäsitteissä leijuminen ei ole lähellä työntekijän arkea, vaan pitäisi pystyä selkeyttämään ja viestimään, miten oma rooli kiinnittyy kokonaiskuvaan - kaikilla portailla.
Mistä hyvä johtajuus sitten rakentuu?
Koordinaation osalta nousi esille osallistaminen ja kuunteleminen – viisaus ei asu vain yhdessä päässä. Johtamisen tehtävänä on turvata johdonmukainen tekeminen, ja jos sanotaan yhtä ja tehdään toista, syö se motivaatiota ja uskottavuutta. “Johtajan pitäisi kuitenkin olla ihmis-ihminen, jotta voi johtaa ihmisiä.”
Mistä hyvä johtajuus sitten rakentuu? Hyvä johtaja ymmärtää myös kontekstin merkityksen - mikä sopii yhteen organisaatioon, ei välttämättä toimi toisessa. Keskustelussa autenttisuuden rinnalle nousi myös adaptiivisuus. Vastuun ottaminen virheistä, mutta myös vastuun jakaminen tiimille ovat tärkeitä – loppukädessä kuitenkin johtaja on se, joka kantaa vastuun, myös jaetusta vastuusta. (Teksti: Sanna Repo, Azets)
Kiitos Virpi Hämäläinen inspiroivasta esityksestäsi ja kiitos Azets, että saimme tulla vieraaksenne!
